Julkaisupäivä: 03/30/2023
"Opettajani sanoi, että tarvitsen autonomiaa, mutta en tarvitse sitä", "tajusin, etten voinut nähdä ympäristöäni hameeni takia... voin hengittää...", "silmäni muuttuvat valkoisiksi..." En näe mitään, en halua nähdä sitä. Mutta pidän hetkestä", "Olen ilmanukke, haluan kellua taivaalla", "Olen edelleen ketjussa. Sydämeni hakkaa tavallista enemmän" Olenko ihminen vai sätkynukke? Joskus olen huolissani siitä. Mutta loppujen lopuksi tuntuu hyvältä olla sedän kourima. Vaikka kysyn sedältäni siitä, hän aina vain ravistaa lantiotaan. Miksiköhän? "Mei oppi tekemään emätinlaukauksen, ja hänen nopeutensa on kasvanut yhdellä."